Kun nauhurin mittarit menevät punaiselle alueelle, on kotiäänittäjällä tuloksena aina säröytynyt ääni. Moniraitastudiossa voidaan valitsemalla tietoisesti liian suuri äänitystaso saada aikaan tehokkaita efektejä: esim. bassokitara tai bassorumpu voidaan saada selvemmin erottuvaksi tai virveliä kirpeämmäksi. Yleisenä sääntönä voisi sanoa, että nauhakompressio …

Nauhakompressio Read more »

Määräaikaishuollot 10 tunnin huolto Nauhurin lyhyin huoltoväli on 10 käyttötuntia. Tämä tarkoittaa, että jokainen työpäivä studiossa alkaa aamuhuollolla! Tässä huollossa puhdistetaan äänipäät ja nauharata yleensäkin, painotelaa lukuunottamatta. Puhdistukseen käytetään ispropanoli-alkoholia, mielellään riittävän puhdasta, jotta metalliosiin ei jää rasvatahroja. Asetonit (esim. …

Kelanauhurin määräaikaishuollot Read more »

  Yleisradion tuotantotekniikan nauhurihuolto oli merkinnyt STUDER-C37-nauhurin nappuloiden päälle äänitarkkailijalle muistin virkistämiseksi tekstin, joka kertoo mille nauhalaaduille kone oli säädetty. Toistoa ajatellen nauhalaadulla ei ole väliä, mutta äänitettäessä bias- ja nauhaekvalisointi on oltava tarkasti kohdallaan. Teksti lienee kuulunut alunperin näin: …

Äänitettäessä käytettävä nauhaa… Read more »

Kelanauhureissa oli jo varhaisessa vaiheessa käytettävissä useita nauhanopeuksia. Pienellä nopeudella oli tarkoitus taltioida pääasiassa puhetta: kohina kasvaa, diskanttipään dynamiikka heikkenee, mutta nauhaa kuluu vähemmän. Suuret nopeudet oli tarkoitettu laadukkaampaan työskentelyyn. Nopeudet olivat suhteessa 1:2, eli 4.75, 9.5, 19, 38, 76 …

Efektit nauhanopeutta muuttamalla Read more »

Kelanauhurilla voit myös kokeilla nauhan yliohjaamisen vaikutusta soundiin. Nauhakompressiolla saat aggressiivisia soundeja hyvin helposti. Työasemassa se voidaan tehdä edellisen esimerkin kytkennällä vaikkapa bassariraidalle näin: Reititä prosessoitava raita kelanauhurille nauhalta palaava signaali takaisin työasemaan tyhjälle raidalle Äänitys päälle, äänitä prosessoinnin tulos …

Nauhakompressio työasemaan? Read more »

4- raitakoneella työskenneltäessä raidat loppuvat varsin nopeasti. Tällöin on hyvä suunnitella työskentelyjärjestys oikein sekä tehdä välimiksauksia (bouce recording) ennen kuin raidat loppuvat kesken. 60-luvulla tyypillinen tapa oli äänittää ensimmäinen kakku (=4 raitaa täyteen) pohjia äänitettäessä, sitten miksata tästä pohjat toisen …

Välimiksaus Read more »

Vuonna -59 STUDER aloitti raskaan studionauhurin kehitystyön. Kone sai tyyppimerkinnän “37” ja se saatiin sarjatuotantoon vuonna -61. Koneessa oli useita uutuuksia, mm. nauhan kireyden säätö, jonka ansiosta äänipään kuluminen on saatu pienemmäksi kuin muissa nauhureissa, sähkökäyttöiset nauhasakset, modulirakenteinen elektroniikka ja …

Studer C-37 Read more »