Tapa 1: Otetaan 1 kpl stereo- ekvalisaattori (Graafinen eq), johdetaan mono-ohjelma molempiin kanaviin. Leikataan keskiäänialueelta vuorotellen tiettyjä taajuuksia siten, että kun vasemmasta kanavasta leikataan, oikeaan kanavaan ei kosketa ja päinvastoin. Ohjelma leviää stereoksi, mono-yhteensopivuus on kohtuullinen mutta ei hyvä. Kuulokekuuntelussa …

monoäänitteen prosessointi “stereoksi” Read more »

Kelanauhureissa oli jo varhaisessa vaiheessa käytettävissä useita nauhanopeuksia. Pienellä nopeudella oli tarkoitus taltioida pääasiassa puhetta: kohina kasvaa, diskanttipään dynamiikka heikkenee, mutta nauhaa kuluu vähemmän. Suuret nopeudet oli tarkoitettu laadukkaampaan työskentelyyn. Nopeudet olivat suhteessa 1:2, eli 4.75, 9.5, 19, 38, 76 …

Efektit nauhanopeutta muuttamalla Read more »

Kelanauhurilla voit myös kokeilla nauhan yliohjaamisen vaikutusta soundiin. Nauhakompressiolla saat aggressiivisia soundeja hyvin helposti. Työasemassa se voidaan tehdä edellisen esimerkin kytkennällä vaikkapa bassariraidalle näin: Reititä prosessoitava raita kelanauhurille nauhalta palaava signaali takaisin työasemaan tyhjälle raidalle Äänitys päälle, äänitä prosessoinnin tulos …

Nauhakompressio työasemaan? Read more »

Alkuperäinen flanger- efekti toteutetaan kahdella kelanauhurilla seuraavasti: Otetaan 2 samanlaista kelanauhuria (vaatimus : 3 äänipäätä) ja syötetään molempiin käsiteltävä signaali. Säädetään äänitys-ja toistotasot täsmälleen samaksi ja summataan signaalit esim. syöttämällä ne mikserin kanaviin. Käynnistetään molemmat nauhurit (äänitys) ja hidastetaan toisen …

Flanger Read more »

Viive-efekti voidan toteuttaa joko nauhurilla tai digitaalisesti. Alle 20 mS pituinen viive ei erotu viiveenä, vaan ai-heutta sekoittuessaan suoran signaaliin taajuusvasteen vääristymisen, ns. kampasuodin- efektin (taajuusvasteeseen syntyy tasaisin välein syviä ja teräviä kuoppia). (ks. flanger) Kelanauhurin äänitys- ja toistopään välinen …

Viiveiden toteutus kelanauhurilla Read more »

4- raitakoneella työskenneltäessä raidat loppuvat varsin nopeasti. Tällöin on hyvä suunnitella työskentelyjärjestys oikein sekä tehdä välimiksauksia (bouce recording) ennen kuin raidat loppuvat kesken. 60-luvulla tyypillinen tapa oli äänittää ensimmäinen kakku (=4 raitaa täyteen) pohjia äänitettäessä, sitten miksata tästä pohjat toisen …

Välimiksaus Read more »

Vuonna -59 STUDER aloitti raskaan studionauhurin kehitystyön. Kone sai tyyppimerkinnän “37” ja se saatiin sarjatuotantoon vuonna -61. Koneessa oli useita uutuuksia, mm. nauhan kireyden säätö, jonka ansiosta äänipään kuluminen on saatu pienemmäksi kuin muissa nauhureissa, sähkökäyttöiset nauhasakset, modulirakenteinen elektroniikka ja …

Studer C-37 Read more »

Äänitettäessä musiikkia lähimikrofonitekniikalla menetetään yleensä akustisen tilan tuntu ja instrumentit siirtyvät äänikuvassa etualalle. Syy tähän on, että lähelle tuotu mikrofoni poimii instrumentin suoran äänen voimakkaasti, kun taas tilan seinistä heijastuvat n.s. varhaiset heijastukset (Early Reflections) vaimenevat liiaksi ja häviävät kuulumattomiin. …

Ambienssimikrofoneista Read more »

EU:n RoHS-direktiivi tuottaa elektroniikka-alalle suuria vaikeuksia. Erityisen kiusallinen yksityiskohta on lyijyn kieltäminen juotostinassa. Haitat tästä ovat merkittäviä, ja sotivat kaikilta osin direktiivin alkuperäistä tavoitetta, ympäristön pilaantumista, vastaan. Elektroniikkateollisuuden pääasiallinen kokoonpanomenetelmä on ollut jo yli 100 vuoden ajan tinalla juottaminen. Teknologia …

Lyijytön tina Read more »