Kaiutinelementin korjaus

Kaiuttimen vikamekanismit:

1. Puhekelalle vievä joustava kaapeli poikki

Vika syntyy yleensä, jos kaiuttimeen ajetaan liian suurella teholla liiaan matalia taajuuksia. Johto repeää tai väsyy.

Oireet:

• ei ääntä
• yleismittarilla mitattuna terminaaleista näyttää kuin puhekela olisi poikki
• tarkistusmittaus: raaputa kalvon pinnassa olevat , puhekelan langat paljaaksi, poista myös lakkapinta. Mittaa tästä: jos puhekela näyttää nyt ehjältä, vaihda katkennut johto.

Korjaus:

•  hätäkorjauksena lisää joustava kytkentäjohto vanhan johdon rinnalle. Sillä voi soittaa keikan loppuun, kunnes voit tehdo asiallisen korjauksen.
• Irrota katkennut johto kokonaan. Varovaisuutta kalvon puoleisessa päässä: uusi johto liitetään vanhaan niittiin. Juotosten helpottamiseksi, raaputtele liima pois niitin päältä.
• Kun juotat johtoa, varo ettei tina lähde juoksemaan johtoa pitkin. Sen voi estää esim puristamalla krokotiiliklemmarilla juotoskohdan läheltä.
• Juotosten valmistuttua testaa, että toimii. Suojaa juotoskohdat hyvin liimalla.

2. Puhekela palanut

Oireet:

• Ei ääntä, tai hyvin heikko ääni
• Yleismittarilla mitattuna puhekela poikki tai oikosulussa

Korjaus:

• vaihdetaan liikkuvat osat: korjaussarjan hankinta
• Työohjeet

3. Puhekela hankaa

Oireet:

•  rahisee
• painamalla kalvon reunasta rahinan voimakkuus muuttuu, sopivasti painamalla rahina lakkaa kokonaan.

Korjaus:

•  vaihdetaan liikkuvat osat tai:
• vaihdetaan rikkinäinen reunus
• käännetään elementti 180 astetta, jolloin painovoima korjaa tilanteen. Toimii erityisesti 18” ja suuremmissa elementeissä.

4. reunus haurastunut

erityisesti HiFi- kaiuttimien vaahtomuovireunuksella on 15 vuoden keskimääräinen elinikä. Vanha reunus haurastuu ja varisee lopulta pois. Haurastunut vaahtomuovi muuttuu öljymäiseksi tahnaksi, joka sotkee kaikki paikat. Myös kitarakaiuttimien pahvireunukset menettävät kimmoisuuttaan lujaa soitettaessa.

Oireet:

• samat kuin puhekelan hankauksessa.
• Reunuksen visuaalinen tarkastelu paljastaa sen murtumat

Korjaus

• vaihdetaan vaahtomuovireunus uuteen. Standardivaraosia saa kaikkiin kaiuttimiin.
• Työohjeet

• Kitarakaiuttimien osalta mm. Celestionin elementteihin saa alkuperäisiä korjaussarjoja
• Pienet halkeamat reunuksessa kannattaa paikata tuoreeltaan pehmeällä liimalla, jotta halkeama ei kasva.

5. magneetti halki

• Jos kaiutinelementti putoaa, magneetti saattaa murtua. Ongelma on yleisin liimalla kasatuilla keraamisilla magneeteilla. Halkeamisvaaraa lisää kuljetus pakkasella

Oireet:

• Bassopää katoaa kokonaan, keskiäänialueellakin herkkyys putoaa rajusti
• Puhekelan mittaus näyttää sen olevan kunnossa.
• Sormella painamalla kalvo ei liiku ilmaraossa

Korjaus:

• Ei pysty korjaamaan, hanki uusi elementti.
• Hätäkorjauksena voit kokeilla isoa letkulemmaria mageetin ympärillä: sillä saa magneetin puoliskot puristettua takaisin kohdalleen, jolloin ilmarako palautuu alkuperäiseen muotoonsa. Korjaus saattaa onnistua, mikäli magneetista irronneita murusia ei pääse ilmarakoon. Ei minkäänlaista takuuta tällaiselle korjaukselle!

Kaiutinelementin kunnon tarkistaminen:

1. visuaalinen tarkastelu:

•  tarkista kalvo: sileä, ei repeämiä, reikiä eikä taitoksia
• tarkista reunus: puhdas, ei murtumia, ei taitoksia
• tarkista magneetti: ei halkeamia.
• Tarkista runko: ei ruostetta, ei vääntynyt

2. mekaaninen testaus:

• paina kalvoa tasaisesti sormilla: kalvo liikkuu eikä puhekela hankaa runkoon
• Napsauta kalvoa sormella: jää värähtelemään.

1. sähköiset mittaukset:

• Mittaa puhekelan resistanssi: 8 ohmin elementillä resistanssin pitäisi olla n. 5 ohmia, 16 ohmin elementillä yleismittari näyttää 10 ohm. Yli 20% poikkeamat näistä arvoista tarkoittaa, että elementti saattaa olla rikki
• Paina kalvoa sormella alaspäin, se palautuu nopeasti. Tee oikosulku puhekelan terminaaleihin ja toista testi: tarvitset enemmän voimaa kalvon painamiseen ja se palautuu hitaasti ylös.
• Vastaava testi napsauttamalla sormella kalvoa: ilman oikosulkua kaiuttimella on selkeä resonanssi, oikosuljettuna resonanssi vaimenee selvästi.
• Jos terminaalien oikosulkeminen ei aiheuta selvää muutosta kaiuttimen käyttäytymisessä, se saattaa olla rikki
• Syötä siniaaltoa generaattorista (tarvittaessa vahvistimen kautta) irtonaiseen elementtiin. Taajuusalue 20-150 Hz. Aluksi pienellä teholla. Kuuntele toistetun signaalin laatua: säröä, rahinaa, rutinaa sirinää. 30-50 Hz alueelta löytyy elementin resonanssitaajuus, jolloin kalvon liikepoikkeama on suurimmillaan. Tarkista, ettei elementti hakkaa runkoon tällä taajuudella.

Diskanttipillin vikamekanismit ja korjaus

Painekammiodriverin tehonkesto määräytyy suunnilleen samoin kuin perinteisen kartiokaiuttimenkin. Poikkeuksena on puhekelan jäähdyttäminen, johon ei ole käytettävissä ilmavirtaa: ilma ei juurikaan liiku elementin sisällä. Myös liikepoikkeama on huomattavan pieni, yleensä alle 1 mm. Jotta kalvo ei pääsisi hakkaamaan magneettia vasten, on vältettävä matalien taajuuksien syöttämistä driveriin. Alarajataajuuden määrää yleensä torvi, jonka on pystyttävä kuormittamaan driveriä riittävän alas. 500 Hz on useimpien drivereiden alaraja, torvet pääsevät n. 1 kHz asti.

80-luvulla markkinoille tuli ”ferrofluid” drivereitä. Näissä ilmarakoon on valutettu muutama tippa magneettista nestettä: öljyä, joka pysyy tiukasti ilmaraossa ja jos roiskahtaa sieltä ulos, valuu kiireesti takaisin. Öljyn lämmönjohtokyky on huomattavasti ilmaa parempi, joten puhekelan terminen tehonkesto kasvaa moninkertaiseksi. Valitettavasti öljy saattaa ajan mittaan kuivua tai haihtua ylikuormituksen seurauksena.

Kuljetuksessa kaappi kannattaa sijoittaa autoon torven suu alaspäin. Näin torven kaula ei pääse katkeamaan jos tulee kovia iskuja ajon aikana.

Korjaus:

Diskanttipillin kalvon vaihto näyttää helpommalta kuin kartiokaiuttimen. Kalvon saa irti avaamalla muutaman ruuvin ja vetämällä kalvo kehyksineen ulos. Tässä vaiheessa kannattaa suojata maalarint eipillä.

Kalvon käsittelyssä kannattaa olla varovainen. Jos kalvomateriaali on berylliumia, se on myrkyllistä. Käytä puuvillahanskoja ja pese kädet korjauksen jälkeen. Tieto berylliumin käytöstä ei ole välttämättä merkitty kalvoon tai uuden kartion pakkaukseen.

Nykyään useimmat driverit on varustettu itsekeskittävällä korjaussarjoilla. Ruuvit auki, vanha kalvo pois, puhdista ilmarako palaneesta roskasta ja uusi kalvo tilalle, ruuvit kiinni. Kaiuttimen rungossa olevat 2 keskitystappia ohjaavat kalvon tuhannesosamillin tarkkuudella takaisin paikalleen. Vanhemmissa drivereissä tätä ylellisyyttä ei ollut, vaan keskitystä varten piti työntää keskitysliuskat vaiheplugin läpi. Jensen V-21 driverissä (mm. Leslie- kaapissa käytetty) keskitysliuskat työnnetään alnico-magneetin takapuolelta, sirtämällä huopasuojus syrjään korjauksen ajaksi. Tämän driverin voi myös keskittää akustisesti, syöttämällä 500 Hz 1 W signaalin puhekelalle ja siirtelemällä kalvoa sivuttain, kunnes löytyy paikka missä ”kazoo”- efekti katoaa.